Skip to content

Kriisiviestintätaitojen kehittäminen

Kriisejä on kolmenlaisia: itse aiheutetut, toisten aiheuttamat tai asiat, jotka on jätetty tekemättä.

Kriisiviestinnän kategoriat


Ensimmäinen kategoria on helpoin hoitaa välttämällä tekemästä tyhmyyksiä. Koronapandemian ensimmäisiä yrityksen itse aikaansaamia myrskyjä oli tapaus, jossa puolensadan työntekijän firman toimitusjohtaja ilmoitti, että meiltähän ei mennä mihinkään etätöihin. Ajatuksena oli, että työntekijöiden valvonta pettäisi kun pomon silmä välttää. Samainen toimari lähti niiltä seisovilta viikonlopun viettoon Lappiin vastoin suosituksia. Päätös levisi nopeasti mediassa ja parikin tunnettua johtajaa ilmoitti, että he soittavat kyseiselle toimitusjohtajalle, jollei työntekijöitä päästetä etätöihin, joka on miljoonan suomalaisen normi. Päätös muuttuikin samantien. Myrskyn silmään itsensä saattanut yritys ei viestinyt asiasta.

Kakkoskategoriaan kuuluu mm. hengityssuojainhuijaus – tosin siinä petoksen uhrillakaan ei ollut kaikki omatkaan jauhot puhtaimmasta päästä. Huoltovarmuuskeskus joutui pakon edessä myöntymään, että kiireessä oli tullut myös mokia. Nopea ja avoin viestintä olisi lievittänyt mainehaittaa, joka sai nyt rauhassa kerätä uusia kierroksia ennen reagointia. Johto antoi myös täysin ristiriitaisia lausuntoja. Nyt mainehaittaa korjataan vauhdilla tekemällä ilmeisen onnistuneita kauppoja, jotka toteutetaan nopeasti – tunnettujen tuottajien ja välikäsien kanssa.

Ja sitten meillä on teot, jotka jätettiin tekemättä. Pandemiankin hoitoon oli periaatteessa varauduttu vaikka tauti sinänsä onkin uusi ja tuntematon. 2012 tehtyjä valmiusohjeita ei kuitenkaan oltu juurikaan treenattu tai simuloitu. Näin sekaannukset ja epätieto vastuualueista on aiheuttanut paljonkin harmia mm. Helsinki-Vantaan lentokentällä. Poliitikkojen sekoillessa ja median hämmästellessä, johtajuutta ei tajuttu kantaa Finaviassakaan. STM:ssä ovat johtavat virkamiehet sysänneet vastuuta toisilleen siitä kun Suomi missasi EU:n suojatarvikkeiden yhteisoston. Ristiriidat ovat bensaa median liekeissä.

Näitä koronaan liittyviä kriisejä tulee vielä useita, varsinkin silloin kun aletaan selvitellä paluuta takaisin normaalioloihin. Tekemättä jätettyjä tai hutiloiden tehtyjä tekoja puidaan vielä vuosia.


Strategiaa ja neuvoja jälkiviisauden sijasta

Kun olemme vuosien mittaan konsultoineet viestintää kriisitilanteissa, niillä on useimmiten ollut yhteinen nimittäjä: puuttuu suunnitelma ja jos sellainen on, niin se ei vastaa enää todellisuutta. Edes kirjatun ohjeen muotoon laaditut toimintamallit eivät maailman muuttuessa riitä, jos soveltamisen taidot puuttuvat. Ja näitä kriisitaitoja vahvistavia simulaatioita ei juurikaan tehdä kuin toimialoilla, joiden on lain mukaan pakko harjoitella. Jälkiviisauden sijaan tarjoamme asiakkaillemme mielenrauhaa vaikean tilanteen keskelle – strategiaa ja neuvoja siitä pois pääsemiseksi.

Kriisin ominaispiirre on, että asioita tapahtuu paljon. Vaikka poikkeustilasta on tullut uusi normaali, monet asiat kaatuvat päälle kuin hidastetussa elokuvassa: mahdollinen kassakriisi, markkinoiden mureneminen, huoli henkilöstön hyvinvoinnista ja yhtiön tulevaisuudesta. Kun murheita on monia tai niitä pitäisi ratkaista nopeasti, ulkopuolisesta näkökulmasta on harvoin haittaa. Ulkopuoliset silmät antavat asiaan uusia näkökulmia ja vievät huomion niihin asioihin organisaation ulkopuolella, jotka ylipäätään mahdollistavat yrityksen olemassaolon.

Ja sitä kriisiviestintä on parhaimmillaan: herkkyyttä kuulla muita, kun itse tekee mieli huutaa; nähdä muille aiheutuva tuska, vaikka itseenkin sattuu ja kannatella muita, vaikka itse tuntee hukkuvansa. Toimiva strategia kriisin selättämiseen löytyy ymmärtämällä muita ja käsittämällä omien tekojen vaikutukset toisiin. Olivat kriisin syyt sitten itse, toisten tai “ei kenenkään” aiheuttamia.